Huffakerin ja Calvertin tutkimuksessa, Gender, Identity, and Language Use in Teenage Blogs, tutkittiin nuorten kirjoittamien blogien pohjalta sitä, miten nuoret kuvaavat identiteettiään verkossa, ja millaista kieltä he käyttävät. Myös hymiöiden käyttöä sivutaan: tutkijat mainitsevat aikaisemmista tutkimustuloksista, joiden mukaan naiset käyttävät hymiöitä miehiä ahkerammin. Identiteettiä käsitellään faktuaalisten tietojen, kuten nimen ja sijainnin, lisäksi myös seksuaalisen suuntautumisen kannalta. Tutkimuksessa on käytössä viisi hypoteesia, joiden mukaan miespuoliset bloggaajat kertovat itsestään tunnistettavia tietoja, kuten nimen, naisbloggaajia enemmän, naiset käyttävät miehiä enemmän hymiöitä, naiset puhuvat enemmän intiimeistä asioista kuten seksuaalisuudestaan, miehet käyttävät aggressiivisempaa ja aktiivisempaa kieltä kuin naiset ja naiset käyttävät miehiä passiivisempaa ja yhteistyöhön pyrkivää kieltä.
Myös Herring ja Paolillo tutkivat sukupuolen vaikutusta blogitekstien kieleen tutkimuksessaan Gender and genre variation in weblogs. Tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää, onko bloggareiden kielenkäytössä eroja, jotka johtuvat sukupuolesta tai blogin genrestä; hypoteeseina tutkijoilla olivat 1) miesbloggarit kirjoittavat eri tavalla kuin naisbloggarit ja 2) päiväkirjatyyppisiä blogeja pitävät kirjoittavat eri tavalla kuin filter-blogeja (joilla tarkoitetaan sitä, että bloggaaja käsittelee blogissa esimerkiksi uutisia tai muita ajankohtaisia aiheita omasta näkökulmastaan) kirjoittavat.
van Doornin, van Zoonenin ja Wyattin tutkimuksessa - Writing from Experience: Presentations of Gender Identity on Weblogs - tutkitaan ensiksi mainitun tutkimuksen tavoin sitä, miten blogien kirjoittajat ilmentävät sukupuoli-identiteettiään blogeissaan. Tutkijat tarkastelivat sitä, millaisia henkilökohtaisia tietoja bloggaajat jakavat blogissaan. Näihin tietoihin kuuluvat sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, siviilisääty, kansallisuus, maantieteellinen sijainti, kieli, tieto mahdollisista lemmikeistä, harrastukset, kuva, seksuaalinen suuntautuminen sekä bloggauksen syy. Lisäksi tutkijat tarkastelivat lähemmin joitakin blogitekstejä, joita tutkittiin siitä näkökulmasta, ilmaisevatko blogin aiheiden valinta, kielen ja hymiöiden käyttö sekä kuvien ja hyperlinkkien käyttö jotenkin kirjoittajan sukupuolta.
Lun ja Hsiaon tutkimuksessa, Gender Differences in Reasons for Frequent Blog Posting, puolestaan pyrittiin selvittämään sitä, miten sukupuoli vaikuttaa bloggaajien postaustiheyteen. Tutkijat tutkivat asiaa 12 hypoteesin pohjalta. Näihin hypoteeseihin lukeutui muun muassa oletus, että itseilmaisun tarve vaikuttaa positiivisesti naistenbloggaajien bloggaustiheyteen miesbloggaajia useammin ja että miesbloggaajilla henkilökohtaiset odotukset (personal outcome expectations) vaikuttavat bloggaustiheyteen positiivisemmin kuin naisbloggaajilla.
Pedersenin ja Macafeen tutkimuksessa, Gender Differences in British Blogging, tutkittiin sitä, vaikuttaako sukupuoli blogikäyttäytymiseen ja näkyykö amerikkalaisissa tutkimuksissa esiin noussut blogimaailman sukupuolten välinen eriarvoisuus myös brittiläisissä blogeissa. Tutkimuksessa tuodaan nimittäin esille, että amerikkalaisessa, blogeja koskevassa uutisoinnissa suositaan miesten kirjoittamia blogeja, ja että naisbloggareille ei anneta samanlaista arvoa kuin miesbloggareille.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa lähdettiin liikkeelle olettamuksista, joiden mukaan sukupuoliin liittyvät stereotypiat toteutuvat myös blogimaailmassa: että naiset ilmaisevat tunteitaan miehiä hanakammin, heille on tärkeämpää ilmaista itseään kuin pitää kiinni yhteiskunnan tai itsensä asettamista odotuksista, ja että he ovat miesbloggaajia huonommassa asemassa. Voisi melkein sanoa, että ainoastaan Herringin ja Paolillon tutkimuksen asenne ei ollut naisia puolusteleva, vaan se tyytyi vain toteamaan, että naisbloggaajien ja miesbloggaajien kirjoitustyyli on erilainen. Tarkastelemani tutkimusten aiheet olivat valitettavan pintapuolisia, ja niissä kaikissa verrattiin naisten ja miesten bloggaamista. Mielestäni naistutkimuksessa olisi hedelmällisempää keskittyä nimenomaan naisten ja heidän ominaispiirteidensä ja vivahteidensa tutkimukseen, sillä eikö siihen tulokseen olla jo aikoja sitten tultu, että naiset ja miehet vain kertakaikkiaan ovat erilaisia ja sillä (erittäin) hyvä?
Luettuani tämän tulee mieleeni, että onko joillain tutkijoilla meneillään jonkilainen ristiretki miehiä vastaan ;-)
VastaaPoistaKiinnostuin tämän luettuani siitä, että miksi naiset ovat hunommassa asemassa kuin mies bloggaajat. Ainakin itse kun kuulen tai luen menestyvistä blogeista tai blogien kasvavasta suosiosta, niin tuntuu, että monesti on puhe trendi ja muotibogeista, sisustuksesta, leivonnasta tai muusta ruoanlaitosta jne.
Eli ainakin oma tuntemukseni on se, että aiheet ovat monesti hyvinkin naislukijoille ja bloggaajille sopivia. Tästä johtuen minua alkoi kiinnostaa syyt naisten huonomman aseman takan. Pitänee perehtyä tarkemmin...
Oman järkeilyn mukaan nämä tutkimukset tutkivat monelta osin sellaisia miesten ja naisten kirjoittamisen ja itsensä ilmaisemisen välisiä eroja, jotka on havaittu jo muissa medioissa. Jos miehet ja naiset kirjoittavat eri tavalla ja ilmaisevat itseään eritavalla muissa medioissa, niin eiköhän sama päde blogeissa.
Ehkä siksi mielekkäämpää on tutkia eroja esimerkiksi itsestä kerrottavien tietojen, käsiteltävien aiheiden, blogin tyylin ja muun sellaisen syhteen, jota on vähemmän voitu tutkia esimerkiksi painetun median yhteydessä johtuen formaattien eroista.
- Jan Bosas