Erilaisia naisiin ja bloggaamiseen liittyviä tutkimuksia kartoittaessani törmäsin useastikin termiin personal journal bloggers. Tällä tarkoitetaan blogeja, joissa henkilöt päiväkirjanomaisesti kirjoittavat itsestään ja elämästään. Päädyinkin siis omalta osaltani keskittymään tutkimuksiin, joissa käsitellään näitä henkilökohtaisimpia blogeja ja sitä, missä häälyy julkisen ja yksityisen raja, ja miten paljon blogeissa yleensä paljastetaan itsestä.
Alla joitain tässä vaiheessa mukaan valikoituneita tutkimuksia:
Kleman, Erin (2007). Journaling for the World (Wide Web) to See: A Proposed Model of Self-Disclosure Intimacy in Blogs.
Gian, Hua & Graig R. Scott (2007). Anonymity and Self-Disclosure on Weblogs
Gunter, Barrie (2009). Blogging – private becomes public and public becomes personalised.
Hollenbaugh, Erin E. (2009). Motives for Maintaining Personal Journal Blogs
Hollenbaugh, Erin E. (2010). Personal journal bloggers: Profiles of disclosiveness.
Aihepiiri kolahti, koska perinteisen päiväkirjan kirjoittaminen, kynällä paperille, on itselle tärkeää. Lisäksi keväällä koin itse koukuttumisen vieraan ihmisen varsin omakohtaiseen blogiin, jota bloggaaja tuntui ehkä kuitenkin päivittävän hyvin paljon niin itseään kuin lukijoitaan varten.
Kyseessä oli täältä meiltä useampi vuosi takaperin vaihtoon lähtenyt tyttö, jonka elämää seurasin jälkijättöisesti usean vuoden ajalta hänen blogistaan.
http://sounot.vuodatus.net/
Myöhemmin blogi siirtyi blogspotiin:
http://sounot.blogspot.com/
maanantai 9. toukokuuta 2011
Salla: Tutkimusmenetelmistä
van Doornin, van Zoonenin ja Wyattin aineisto oli siis 97 blogia ja niiden 100 kirjoittajaa sekä kahden epätyypillisen ja kahden tyypillisen bloggaajan 10 viimeisintä blogitekstiä. Sadan bloggarin henkilötiedoille (sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, siviilisääty, kansallisuus, maantieteellinen sijainti, kieli, tieto mahdollisista lemmikeistä, harrastukset, kuva, seksuaalinen suuntautuminen ja bloggauksen syy) tehtiin deskriptiivinen analyysi, jonka tuloksena olivat frekvenssit; käytännössä kyse taisi siis olla määrällisestä analyysistä, jossa vain laskettiin tiettyjen määritelmien esiintymistiheys. Tämän analyysin pohjalta saatiin selville luokat, jotka olivat näillä sadalla bloggarilla yleisimmät. Niiden pohjalta muodostettiin stereotyypit tyypillisestä ja epätyypillisestä bloggaajasta, joita apuna käyttäen sitten valittiin neljä ehdot täyttävää kirjoittajaa. Näiden kirjoittajien tekstejä analysoitiin puolestaan sisällönanalyysin keinoin: tutkijat keskittyivät teksteissä kuvien ja hyperlinkkien käyttöön, aiheiden valintaan sekä kielen ja hymiöiden käyttöön. Näitä kaikkia tutkittiin siitä näkökulmasta, ilmaisevatko ne jotenkin sukupuolisuutta.
van Doorn jne. olisivat voineet keskittyä tarkemmassa analyysissään ainoastaan esimerkiksi blogipostausten aihevalintoihin; kun tutkitaan vain neljää bloggaria, tuntuvat tulokset yleistävän liikaa, kun alkuperäisjoukko on niinkin suuri kuin 500. Jos tutkimuksen toinen vaihe olisi keskittynyt vain postausten aihevalintoihin, olisi tutkittavien bloggaajien joukko voinut olla esimerkiksi 10, mikä vastaa kahta prosenttia koko joukosta. Neljä bloggaajaa viidestäsadasta on sen sijaan vain 0,8 prosenttia. Toisaalta on pantava merkille, että aiheenvalinta (ja kuvat) on jokseenkin ilmeinen asia tutkittavaksi, ja sukupuolisuuden ilmaisut hymiöiden käytössä tai kielessä ovat huomattavasti hienovaraisempia ja siten niitä kannattaisi tutkia enemmän.
Lu ja Hsiao analysoivat 525 kyselylomakkeen aineistoa SEM-mallia (structured equation modelling) käyttäen: aineiston ja hypoteesien yhteneväisyys pyrittiin todistamaan laskukaavojen avulla. Aineiston analysointi matematiikan avulla ei tunnu olevan suomalaisessa tutkimuksessa se yleisin menetelmä, minkä vuoksi minustakin laskukaavojen käyttö selkeästi laadullisen aineiston analyysissä ja hypoteesien testaamisessa tuntuu oudolta. Jos tutkimuksen aineisto olisi kerätty pienemmässä mittakaavassa, olisi aineiston manuaalinen analysointi ollut huomattavasti järkevämpi ratkaisu. Toki tulokset eivät olisi olleet samalla tavalla yleistettävissä, mutta ne olisivat saattaneet tarjota yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta.
Pedersenin ja Macafeen aineisto koostui kyselylomakkeista sekä tutkijoiden omista havainnoista. Havainnoinnissa tutkijat luokittelivat aineistonsa 48 blogia kategorioihin blogien sisällön perusteella. Bloggaajien teknisen osaamisen tason tutkijat pisteyttivät sen mukaan, mikä ja kuinka paljon muokattu blogipohja bloggaajilla oli käytössään. Myös blogien suosio pisteytettiin. Näin saatuja tietoja vertailtiin mies- ja naisbloggaajien välillä.
Herringin ja Paolillon aineisto koostui 127 blogitekstistä, jota tutkijat analysoivat määrällisesti: he käyttivät monimuuttuja-analyysiä (multivariate analysis, MVA) tekstien tyyliseikkojen kartoittamiseen. Tämä tarkoitti sitä, että tutkijat etsivät teksteistä 1) riippuvia muuttujia (dependent variables), tässä tapauksessa sanoja, joissa Argomonin ja Koppelin tutkimusten mukaan näkyy kirjoittajan sukupuoli sekä 2) riippumattomia muuttujia (independent variables), jotka ovat tässä tapauksessa kirjoittajan sukupuoli ja blogin genre. Ensimmäisessä kohdassa mainittuja sanoja etsittiin teksteistä automatisoidusti. Käytännössä Herringin ja Paolillon analyysi oli Lun ja Hsiaon tapaan lukujen pyörittelyä.
Huffaker ja Calvert analysoivat 70 blogin aineistoaan diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksessa keskityttiin bloggaajien käyttämään kieleen ja hymiöihin. Käytännössä tutkijat analysoivat kunkin blogin etusivun käyttäen apunaan DICTION 5.0 -sisällönanalyysiohjelmaa, joka arvioi valitun dokumentin sanamäärää, aihetta ja sävyä. Jokaista blogia arvioitiin myös sen mukaan, kuinka paljon henkilökohtaista informaatiota (nimi, ikä, syntymäpäivä, sijainti jne) niissä paljastetaan. Bloggaajien käyttämiä hymiöitä analysoitiin sen mukaan, mihin viidestä kategoriasta (iloinen, surullinen, vihainen, flirttaileva, väsynyt) ne kuuluivat. Huffakerin ja Calvertin käyttämät tutkimusmenetelmät tuntuivat jo huomattavasti tutummilta, ja ehkäpä juuri sen vuoksi myös järkevimmiltä. Toisaalta tietokoneohjelmien käyttö tekstin tyylin tunnistamiseen on ainakin vielä suomenkielisten tekstien kohdalla utopiaa, mutta englanninkielisessä aineistossa tilanne on varmasti aivan toinen.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa, mutta yleisin analyysikeino oli ehdottomasti sisällönanalyysi. Yllättävän paljon tutkijat käyttivät apunaan tietokoneohjelmia ja matemaattisia kaavoja, mikä näin humanistin näkökulmasta on melko erikoinen lähestymistapa niinkin inhimilliseen aiheeseen kuin sukupuoleen ja toisaalta ihmisten tuottamaan tekstiin. Niinikään tuntui siltä, etteivät tutkijat pyrkineet tuomaan tutkimuksillaan esiin mitään uutta tai mullistavaa tietoa sukupuolten käyttäytymisestä, vaan pikemminkin vahvistamaan jo olemassa olevia käsityksiä. Jos tämä todella on nykyaikaisen gender-tutkimuksen kuva, ollaan mielestäni väärillä jäljillä.
van Doorn jne. olisivat voineet keskittyä tarkemmassa analyysissään ainoastaan esimerkiksi blogipostausten aihevalintoihin; kun tutkitaan vain neljää bloggaria, tuntuvat tulokset yleistävän liikaa, kun alkuperäisjoukko on niinkin suuri kuin 500. Jos tutkimuksen toinen vaihe olisi keskittynyt vain postausten aihevalintoihin, olisi tutkittavien bloggaajien joukko voinut olla esimerkiksi 10, mikä vastaa kahta prosenttia koko joukosta. Neljä bloggaajaa viidestäsadasta on sen sijaan vain 0,8 prosenttia. Toisaalta on pantava merkille, että aiheenvalinta (ja kuvat) on jokseenkin ilmeinen asia tutkittavaksi, ja sukupuolisuuden ilmaisut hymiöiden käytössä tai kielessä ovat huomattavasti hienovaraisempia ja siten niitä kannattaisi tutkia enemmän.
Lu ja Hsiao analysoivat 525 kyselylomakkeen aineistoa SEM-mallia (structured equation modelling) käyttäen: aineiston ja hypoteesien yhteneväisyys pyrittiin todistamaan laskukaavojen avulla. Aineiston analysointi matematiikan avulla ei tunnu olevan suomalaisessa tutkimuksessa se yleisin menetelmä, minkä vuoksi minustakin laskukaavojen käyttö selkeästi laadullisen aineiston analyysissä ja hypoteesien testaamisessa tuntuu oudolta. Jos tutkimuksen aineisto olisi kerätty pienemmässä mittakaavassa, olisi aineiston manuaalinen analysointi ollut huomattavasti järkevämpi ratkaisu. Toki tulokset eivät olisi olleet samalla tavalla yleistettävissä, mutta ne olisivat saattaneet tarjota yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta.
Pedersenin ja Macafeen aineisto koostui kyselylomakkeista sekä tutkijoiden omista havainnoista. Havainnoinnissa tutkijat luokittelivat aineistonsa 48 blogia kategorioihin blogien sisällön perusteella. Bloggaajien teknisen osaamisen tason tutkijat pisteyttivät sen mukaan, mikä ja kuinka paljon muokattu blogipohja bloggaajilla oli käytössään. Myös blogien suosio pisteytettiin. Näin saatuja tietoja vertailtiin mies- ja naisbloggaajien välillä.
Herringin ja Paolillon aineisto koostui 127 blogitekstistä, jota tutkijat analysoivat määrällisesti: he käyttivät monimuuttuja-analyysiä (multivariate analysis, MVA) tekstien tyyliseikkojen kartoittamiseen. Tämä tarkoitti sitä, että tutkijat etsivät teksteistä 1) riippuvia muuttujia (dependent variables), tässä tapauksessa sanoja, joissa Argomonin ja Koppelin tutkimusten mukaan näkyy kirjoittajan sukupuoli sekä 2) riippumattomia muuttujia (independent variables), jotka ovat tässä tapauksessa kirjoittajan sukupuoli ja blogin genre. Ensimmäisessä kohdassa mainittuja sanoja etsittiin teksteistä automatisoidusti. Käytännössä Herringin ja Paolillon analyysi oli Lun ja Hsiaon tapaan lukujen pyörittelyä.
Huffaker ja Calvert analysoivat 70 blogin aineistoaan diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksessa keskityttiin bloggaajien käyttämään kieleen ja hymiöihin. Käytännössä tutkijat analysoivat kunkin blogin etusivun käyttäen apunaan DICTION 5.0 -sisällönanalyysiohjelmaa, joka arvioi valitun dokumentin sanamäärää, aihetta ja sävyä. Jokaista blogia arvioitiin myös sen mukaan, kuinka paljon henkilökohtaista informaatiota (nimi, ikä, syntymäpäivä, sijainti jne) niissä paljastetaan. Bloggaajien käyttämiä hymiöitä analysoitiin sen mukaan, mihin viidestä kategoriasta (iloinen, surullinen, vihainen, flirttaileva, väsynyt) ne kuuluivat. Huffakerin ja Calvertin käyttämät tutkimusmenetelmät tuntuivat jo huomattavasti tutummilta, ja ehkäpä juuri sen vuoksi myös järkevimmiltä. Toisaalta tietokoneohjelmien käyttö tekstin tyylin tunnistamiseen on ainakin vielä suomenkielisten tekstien kohdalla utopiaa, mutta englanninkielisessä aineistossa tilanne on varmasti aivan toinen.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa, mutta yleisin analyysikeino oli ehdottomasti sisällönanalyysi. Yllättävän paljon tutkijat käyttivät apunaan tietokoneohjelmia ja matemaattisia kaavoja, mikä näin humanistin näkökulmasta on melko erikoinen lähestymistapa niinkin inhimilliseen aiheeseen kuin sukupuoleen ja toisaalta ihmisten tuottamaan tekstiin. Niinikään tuntui siltä, etteivät tutkijat pyrkineet tuomaan tutkimuksillaan esiin mitään uutta tai mullistavaa tietoa sukupuolten käyttäytymisestä, vaan pikemminkin vahvistamaan jo olemassa olevia käsityksiä. Jos tämä todella on nykyaikaisen gender-tutkimuksen kuva, ollaan mielestäni väärillä jäljillä.
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Salla: Tutkimusaineistoista
Kaikissa tarkastelemassani viidessä tutkimuksessa aineistoa koottiin ainakin jossain määrin satunnaisotantaa käyttäen. Vaikka aineistojen koko vaihtelee 40:stä 500:an bloggaajaan, on tutkimusten peruslähtökohta sama: halutaan tutkia niin sanottuja keskivertobloggaajia, minkä vuoksi valitaan satunnainen aineisto.
Herring ja Paolillo käyttivät tutkimusaineistonaan sattumanvaraisesti valituissa blogeissa julkaistuja tekstejä; ensin tutkijat koostivat listan blogeista, joita kirjoittaa yksittäinen henkilö. Lista koostettiin kahdesta lähteestä: ensimmäiset 100 blogia otettiin blogeja listaavan palvelun avulla sattumanvaraisesti, toinen oli suurempi, "lumipallo"-näyte, joka kerättiin linkkejä seuraamalla. Aluksi tutkijoiden oli tarkoitus muodostaa aineisto, jossa kirjoittajan sukupuoli ja blogigenre olisivat tasapainossa täysin sattumanvaraisesti, mutta koska naisten kirjoittamia filter-blogeja oli niin vähän, oli lumipallo-näytteestä otettava lisää sen genren blogeja. Kerätyistä blogeista tutkijat valikoivat kustakin yli 100 sanan tekstin. Nämä tekstit muodostivat tutkimuksen varsinaisen aineiston, johon valikoitui 127 tekstiä.
van Doorn, van Zoonen ja Wyatt keräsivät tutkimusaineistonsa 500 blogin aakkosjärjestetystä listasta satunnaisotannalla: ensin valittiin joka kymmenes blogi ja katsottiin, täyttääkö blogi tutkimuskriteerit. Tämän jälkeen valittiin joka yhdestoista, joka kahdestoista ja joka kolmastoista blogi. Kelpoisuuden perusteella tutkijat valitsivat 97 blogia ja niiden 100 kirjoittajaa, joiden henkilökohtaiset tiedot olivat joko blogin etusivulla tai yhden klikkauksen päässä. Aineiston muodostivat näiden sadan bloggarin henkilökohtaisten tietojen – sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, siviilisääty, kansallisuus, maantieteellinen sijainti, kieli, tieto mahdollisista lemmikeistä, harrastukset, kuva, seksuaalinen suuntautuminen ja bloggauksen syy – lisäksi kahden tyypillisen (näiden 100 kirjoittajan perusteella) bloggarin ja kahden epätyypillisen bloggarin 10 viimeisintä blogitekstiä.
Pedersen ja Macafee keräsivät aineistonsa, 24 naisbloggaajaa ja 24 miesbloggaajaa kahdesta blogeja listaavasta palvelusta. Blogit valittiin aakkosjärjestetyltä listalta siten, että joka alueelta otettiin yksi, tutkimuskriteerit täyttävä blogi. Vaikka tutkijat eivät sitä mainitsekaan, on otos kaiken kaikkiaan melko sattumanvaraisesti valittu. Tutkittaville bloggaajille lähetettiin kysymyslomake sähköpostitse. Lisäksi blogeja havainnoitiin. Tutkimusaineisto muodostui siis paitsi täytetyistä kysymyslomakkeista, myös tutkijoiden blogeista tekemistä havainnoista.
Lun ja Hsiaon tutkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin ensin valitsemalla suositulta sivustolta satunnaisotannalla 1 990 bloggaajaa, joille lähetettiin sähköinen kysely. Lomakkeen kysymyksiin vastattiin viisiportaisella Likertin asteikolla. Täytetyistä kyselylomakkeista aineistoon kelpasi 525 kappaletta, jotka siis muodostivat tutkimuksen aineiston.
Myös Huffaker ja Calvert keräsivät aineistonsa sattumanvaraisesti muun muassa blogipalveluista, kuten Bloggerista ja LiveJournalista. Blogeja etsittiin käyttämällä hakukoneita, joihin syötettiin tutkimusaiheelle relevantteja termejä (teen, teen blogs, teenager). Varsinainen aineisto koostuu 70 blogista.
Herring ja Paolillo käyttivät tutkimusaineistonaan sattumanvaraisesti valituissa blogeissa julkaistuja tekstejä; ensin tutkijat koostivat listan blogeista, joita kirjoittaa yksittäinen henkilö. Lista koostettiin kahdesta lähteestä: ensimmäiset 100 blogia otettiin blogeja listaavan palvelun avulla sattumanvaraisesti, toinen oli suurempi, "lumipallo"-näyte, joka kerättiin linkkejä seuraamalla. Aluksi tutkijoiden oli tarkoitus muodostaa aineisto, jossa kirjoittajan sukupuoli ja blogigenre olisivat tasapainossa täysin sattumanvaraisesti, mutta koska naisten kirjoittamia filter-blogeja oli niin vähän, oli lumipallo-näytteestä otettava lisää sen genren blogeja. Kerätyistä blogeista tutkijat valikoivat kustakin yli 100 sanan tekstin. Nämä tekstit muodostivat tutkimuksen varsinaisen aineiston, johon valikoitui 127 tekstiä.
van Doorn, van Zoonen ja Wyatt keräsivät tutkimusaineistonsa 500 blogin aakkosjärjestetystä listasta satunnaisotannalla: ensin valittiin joka kymmenes blogi ja katsottiin, täyttääkö blogi tutkimuskriteerit. Tämän jälkeen valittiin joka yhdestoista, joka kahdestoista ja joka kolmastoista blogi. Kelpoisuuden perusteella tutkijat valitsivat 97 blogia ja niiden 100 kirjoittajaa, joiden henkilökohtaiset tiedot olivat joko blogin etusivulla tai yhden klikkauksen päässä. Aineiston muodostivat näiden sadan bloggarin henkilökohtaisten tietojen – sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, siviilisääty, kansallisuus, maantieteellinen sijainti, kieli, tieto mahdollisista lemmikeistä, harrastukset, kuva, seksuaalinen suuntautuminen ja bloggauksen syy – lisäksi kahden tyypillisen (näiden 100 kirjoittajan perusteella) bloggarin ja kahden epätyypillisen bloggarin 10 viimeisintä blogitekstiä.
Pedersen ja Macafee keräsivät aineistonsa, 24 naisbloggaajaa ja 24 miesbloggaajaa kahdesta blogeja listaavasta palvelusta. Blogit valittiin aakkosjärjestetyltä listalta siten, että joka alueelta otettiin yksi, tutkimuskriteerit täyttävä blogi. Vaikka tutkijat eivät sitä mainitsekaan, on otos kaiken kaikkiaan melko sattumanvaraisesti valittu. Tutkittaville bloggaajille lähetettiin kysymyslomake sähköpostitse. Lisäksi blogeja havainnoitiin. Tutkimusaineisto muodostui siis paitsi täytetyistä kysymyslomakkeista, myös tutkijoiden blogeista tekemistä havainnoista.
Lun ja Hsiaon tutkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin ensin valitsemalla suositulta sivustolta satunnaisotannalla 1 990 bloggaajaa, joille lähetettiin sähköinen kysely. Lomakkeen kysymyksiin vastattiin viisiportaisella Likertin asteikolla. Täytetyistä kyselylomakkeista aineistoon kelpasi 525 kappaletta, jotka siis muodostivat tutkimuksen aineiston.
Myös Huffaker ja Calvert keräsivät aineistonsa sattumanvaraisesti muun muassa blogipalveluista, kuten Bloggerista ja LiveJournalista. Blogeja etsittiin käyttämällä hakukoneita, joihin syötettiin tutkimusaiheelle relevantteja termejä (teen, teen blogs, teenager). Varsinainen aineisto koostuu 70 blogista.
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Salla: Tutkimusaiheista
Huffakerin ja Calvertin tutkimuksessa, Gender, Identity, and Language Use in Teenage Blogs, tutkittiin nuorten kirjoittamien blogien pohjalta sitä, miten nuoret kuvaavat identiteettiään verkossa, ja millaista kieltä he käyttävät. Myös hymiöiden käyttöä sivutaan: tutkijat mainitsevat aikaisemmista tutkimustuloksista, joiden mukaan naiset käyttävät hymiöitä miehiä ahkerammin. Identiteettiä käsitellään faktuaalisten tietojen, kuten nimen ja sijainnin, lisäksi myös seksuaalisen suuntautumisen kannalta. Tutkimuksessa on käytössä viisi hypoteesia, joiden mukaan miespuoliset bloggaajat kertovat itsestään tunnistettavia tietoja, kuten nimen, naisbloggaajia enemmän, naiset käyttävät miehiä enemmän hymiöitä, naiset puhuvat enemmän intiimeistä asioista kuten seksuaalisuudestaan, miehet käyttävät aggressiivisempaa ja aktiivisempaa kieltä kuin naiset ja naiset käyttävät miehiä passiivisempaa ja yhteistyöhön pyrkivää kieltä.
Myös Herring ja Paolillo tutkivat sukupuolen vaikutusta blogitekstien kieleen tutkimuksessaan Gender and genre variation in weblogs. Tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää, onko bloggareiden kielenkäytössä eroja, jotka johtuvat sukupuolesta tai blogin genrestä; hypoteeseina tutkijoilla olivat 1) miesbloggarit kirjoittavat eri tavalla kuin naisbloggarit ja 2) päiväkirjatyyppisiä blogeja pitävät kirjoittavat eri tavalla kuin filter-blogeja (joilla tarkoitetaan sitä, että bloggaaja käsittelee blogissa esimerkiksi uutisia tai muita ajankohtaisia aiheita omasta näkökulmastaan) kirjoittavat.
van Doornin, van Zoonenin ja Wyattin tutkimuksessa - Writing from Experience: Presentations of Gender Identity on Weblogs - tutkitaan ensiksi mainitun tutkimuksen tavoin sitä, miten blogien kirjoittajat ilmentävät sukupuoli-identiteettiään blogeissaan. Tutkijat tarkastelivat sitä, millaisia henkilökohtaisia tietoja bloggaajat jakavat blogissaan. Näihin tietoihin kuuluvat sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, siviilisääty, kansallisuus, maantieteellinen sijainti, kieli, tieto mahdollisista lemmikeistä, harrastukset, kuva, seksuaalinen suuntautuminen sekä bloggauksen syy. Lisäksi tutkijat tarkastelivat lähemmin joitakin blogitekstejä, joita tutkittiin siitä näkökulmasta, ilmaisevatko blogin aiheiden valinta, kielen ja hymiöiden käyttö sekä kuvien ja hyperlinkkien käyttö jotenkin kirjoittajan sukupuolta.
Lun ja Hsiaon tutkimuksessa, Gender Differences in Reasons for Frequent Blog Posting, puolestaan pyrittiin selvittämään sitä, miten sukupuoli vaikuttaa bloggaajien postaustiheyteen. Tutkijat tutkivat asiaa 12 hypoteesin pohjalta. Näihin hypoteeseihin lukeutui muun muassa oletus, että itseilmaisun tarve vaikuttaa positiivisesti naistenbloggaajien bloggaustiheyteen miesbloggaajia useammin ja että miesbloggaajilla henkilökohtaiset odotukset (personal outcome expectations) vaikuttavat bloggaustiheyteen positiivisemmin kuin naisbloggaajilla.
Pedersenin ja Macafeen tutkimuksessa, Gender Differences in British Blogging, tutkittiin sitä, vaikuttaako sukupuoli blogikäyttäytymiseen ja näkyykö amerikkalaisissa tutkimuksissa esiin noussut blogimaailman sukupuolten välinen eriarvoisuus myös brittiläisissä blogeissa. Tutkimuksessa tuodaan nimittäin esille, että amerikkalaisessa, blogeja koskevassa uutisoinnissa suositaan miesten kirjoittamia blogeja, ja että naisbloggareille ei anneta samanlaista arvoa kuin miesbloggareille.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa lähdettiin liikkeelle olettamuksista, joiden mukaan sukupuoliin liittyvät stereotypiat toteutuvat myös blogimaailmassa: että naiset ilmaisevat tunteitaan miehiä hanakammin, heille on tärkeämpää ilmaista itseään kuin pitää kiinni yhteiskunnan tai itsensä asettamista odotuksista, ja että he ovat miesbloggaajia huonommassa asemassa. Voisi melkein sanoa, että ainoastaan Herringin ja Paolillon tutkimuksen asenne ei ollut naisia puolusteleva, vaan se tyytyi vain toteamaan, että naisbloggaajien ja miesbloggaajien kirjoitustyyli on erilainen. Tarkastelemani tutkimusten aiheet olivat valitettavan pintapuolisia, ja niissä kaikissa verrattiin naisten ja miesten bloggaamista. Mielestäni naistutkimuksessa olisi hedelmällisempää keskittyä nimenomaan naisten ja heidän ominaispiirteidensä ja vivahteidensa tutkimukseen, sillä eikö siihen tulokseen olla jo aikoja sitten tultu, että naiset ja miehet vain kertakaikkiaan ovat erilaisia ja sillä (erittäin) hyvä?
Myös Herring ja Paolillo tutkivat sukupuolen vaikutusta blogitekstien kieleen tutkimuksessaan Gender and genre variation in weblogs. Tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää, onko bloggareiden kielenkäytössä eroja, jotka johtuvat sukupuolesta tai blogin genrestä; hypoteeseina tutkijoilla olivat 1) miesbloggarit kirjoittavat eri tavalla kuin naisbloggarit ja 2) päiväkirjatyyppisiä blogeja pitävät kirjoittavat eri tavalla kuin filter-blogeja (joilla tarkoitetaan sitä, että bloggaaja käsittelee blogissa esimerkiksi uutisia tai muita ajankohtaisia aiheita omasta näkökulmastaan) kirjoittavat.
van Doornin, van Zoonenin ja Wyattin tutkimuksessa - Writing from Experience: Presentations of Gender Identity on Weblogs - tutkitaan ensiksi mainitun tutkimuksen tavoin sitä, miten blogien kirjoittajat ilmentävät sukupuoli-identiteettiään blogeissaan. Tutkijat tarkastelivat sitä, millaisia henkilökohtaisia tietoja bloggaajat jakavat blogissaan. Näihin tietoihin kuuluvat sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, siviilisääty, kansallisuus, maantieteellinen sijainti, kieli, tieto mahdollisista lemmikeistä, harrastukset, kuva, seksuaalinen suuntautuminen sekä bloggauksen syy. Lisäksi tutkijat tarkastelivat lähemmin joitakin blogitekstejä, joita tutkittiin siitä näkökulmasta, ilmaisevatko blogin aiheiden valinta, kielen ja hymiöiden käyttö sekä kuvien ja hyperlinkkien käyttö jotenkin kirjoittajan sukupuolta.
Lun ja Hsiaon tutkimuksessa, Gender Differences in Reasons for Frequent Blog Posting, puolestaan pyrittiin selvittämään sitä, miten sukupuoli vaikuttaa bloggaajien postaustiheyteen. Tutkijat tutkivat asiaa 12 hypoteesin pohjalta. Näihin hypoteeseihin lukeutui muun muassa oletus, että itseilmaisun tarve vaikuttaa positiivisesti naistenbloggaajien bloggaustiheyteen miesbloggaajia useammin ja että miesbloggaajilla henkilökohtaiset odotukset (personal outcome expectations) vaikuttavat bloggaustiheyteen positiivisemmin kuin naisbloggaajilla.
Pedersenin ja Macafeen tutkimuksessa, Gender Differences in British Blogging, tutkittiin sitä, vaikuttaako sukupuoli blogikäyttäytymiseen ja näkyykö amerikkalaisissa tutkimuksissa esiin noussut blogimaailman sukupuolten välinen eriarvoisuus myös brittiläisissä blogeissa. Tutkimuksessa tuodaan nimittäin esille, että amerikkalaisessa, blogeja koskevassa uutisoinnissa suositaan miesten kirjoittamia blogeja, ja että naisbloggareille ei anneta samanlaista arvoa kuin miesbloggareille.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa lähdettiin liikkeelle olettamuksista, joiden mukaan sukupuoliin liittyvät stereotypiat toteutuvat myös blogimaailmassa: että naiset ilmaisevat tunteitaan miehiä hanakammin, heille on tärkeämpää ilmaista itseään kuin pitää kiinni yhteiskunnan tai itsensä asettamista odotuksista, ja että he ovat miesbloggaajia huonommassa asemassa. Voisi melkein sanoa, että ainoastaan Herringin ja Paolillon tutkimuksen asenne ei ollut naisia puolusteleva, vaan se tyytyi vain toteamaan, että naisbloggaajien ja miesbloggaajien kirjoitustyyli on erilainen. Tarkastelemani tutkimusten aiheet olivat valitettavan pintapuolisia, ja niissä kaikissa verrattiin naisten ja miesten bloggaamista. Mielestäni naistutkimuksessa olisi hedelmällisempää keskittyä nimenomaan naisten ja heidän ominaispiirteidensä ja vivahteidensa tutkimukseen, sillä eikö siihen tulokseen olla jo aikoja sitten tultu, että naiset ja miehet vain kertakaikkiaan ovat erilaisia ja sillä (erittäin) hyvä?
maanantai 25. huhtikuuta 2011
Loput tutkimukset
Mainitsenpa tässä vielä kolme käsittelemääni tutkimusta:
Herring, Susan C. & John C. Paolillo (2006). Gender and genre variations in weblogs. Journal of Sociolinguistics 10:4, 439-459.
Huffaker, David A. & Sandra L. Calvert (2005). Gender, Identity, and Language Use in Teenage Blogs. Journal of Computer-Mediated Communication 10:2.
Pedersen, Sarah & Caroline Macafee (2007). Gender Differences in British Blogging. Journal of Computer-Mediated Communication 12:4, 1472-1492.
Tutkimusten varsinaiseen vertailuun ryhdyn huomenna aamulla, hei hetkeksi.
Herring, Susan C. & John C. Paolillo (2006). Gender and genre variations in weblogs. Journal of Sociolinguistics 10:4, 439-459.
Huffaker, David A. & Sandra L. Calvert (2005). Gender, Identity, and Language Use in Teenage Blogs. Journal of Computer-Mediated Communication 10:2.
Pedersen, Sarah & Caroline Macafee (2007). Gender Differences in British Blogging. Journal of Computer-Mediated Communication 12:4, 1472-1492.
Tutkimusten varsinaiseen vertailuun ryhdyn huomenna aamulla, hei hetkeksi.
maanantai 11. huhtikuuta 2011
Seksi vie ja taksi tuo
Tässä aamupäivän tietokantoja kahlattuani tulin siihen tulokseen, että naisten kirjoittamia seksiblogeja on tutkittu jos jonkin verran. Tämä selvästi aivan oma blogigenrensä on eittämättä kiinnostava aihe, mutta löytämissäni artikkeleissa ei valitettavasti riittänyt ns. villoja tuota pohdintatehtävä nelosta varten. Tässäpä heitä muutama, jos jotakuta kiinnostaa (ja miksipäs ei kiinnostaisi):
Attwood, Feona (2008). Intimate Adventures: Sex Blogs, Sex 'Blooks' and Women's Sexual Narration. European Journal of Cultural Studies 12:1, 5-20.
Hamilton, Carrie (2009). Feminist Testimony in the Internet Age: Sex Work, Blogging, and the Politics of Witnessing. Journal of Romance Studies 9:3, 86-101.
Wood, Elizabeth Anne (2008). Consciousness-raising 2.0: Sex Blogging and the Creation of a Feminist Sex Commons. Feminism & Psychology 18:4, 480-487
Attwood, Feona (2008). Intimate Adventures: Sex Blogs, Sex 'Blooks' and Women's Sexual Narration. European Journal of Cultural Studies 12:1, 5-20.
Hamilton, Carrie (2009). Feminist Testimony in the Internet Age: Sex Work, Blogging, and the Politics of Witnessing. Journal of Romance Studies 9:3, 86-101.
Wood, Elizabeth Anne (2008). Consciousness-raising 2.0: Sex Blogging and the Creation of a Feminist Sex Commons. Feminism & Psychology 18:4, 480-487
Pää auki
Hyvät kirjoittajatoverit (ja miksei myös muut blogiin eksyneet),
nimeän jo pari tulevaisuudessa käsittelemääni tutkimusta päällekkäisyyksien välttämiseksi:
van Doorn, Niels, Liesbet van Zoonen & Sally Wyatt (2007). Writing from Experience: Presentations of Gender Identity on Weblogs. European Journal of Women's Studies 14:2, 143-159.
Lu, Hsi-Peng & Kuo-Lun Hsiao (2008). Gender Differences in Reasons for Frequent Blog Posting. Online Information Review 33:1, 135-156.
Näköjään tuntuu olevan vaikeaa löytää tutkimuksia naisista ja blogeista, mutta mielestäni gender-tutkimukset kuuluvat myös asiaan.
nimeän jo pari tulevaisuudessa käsittelemääni tutkimusta päällekkäisyyksien välttämiseksi:
van Doorn, Niels, Liesbet van Zoonen & Sally Wyatt (2007). Writing from Experience: Presentations of Gender Identity on Weblogs. European Journal of Women's Studies 14:2, 143-159.
Lu, Hsi-Peng & Kuo-Lun Hsiao (2008). Gender Differences in Reasons for Frequent Blog Posting. Online Information Review 33:1, 135-156.
Näköjään tuntuu olevan vaikeaa löytää tutkimuksia naisista ja blogeista, mutta mielestäni gender-tutkimukset kuuluvat myös asiaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)