Hollenbaughin tutkimuksen Personal Journal Bloggers – Profiles of Disclosiveness taustalla vaikutti kaksi tutkimuskysymystä, joihin etsittiin vastausta.
1.Mitkä yksilölliset seikat (ikä, sukupuoli, yksinäisyys, avoimmuus), yhteisölliset seikat (kohdeyleisö) tai bloggaamisen motiivit määrittävät niitä bloggaajia, jotka käsittelevät paljolti henkilökohtaista tietoa blogipäivityksissään.
2.Mitkä yllämainituista seikoista määrittävät niitä bloggajia, jotka jakavat intiimiä tietoa itsestään.
Kuten aineistoja käsittelevässä postauksessa todettiin, etsittiin näihin tutkimuskysymyksiin vastausta toteuttamalla online kysely useammalle sadalla bloggaajalle. Yksinkertaistettuna kyselyn antamat vastaukset koottiin havainnollistaviksi taulukoiksi, joista melko suoraan tehtiin päätelmät siitä, mitkä asiat motivoivat bloggajia bloggaamaan.
Hollenbaughin toisessa tutkimuksessa Motives for maintaining personal journal blogs ohjenuorana käytettiin samaa näkökulmaa, kuin edellisessäkin tutkimuksessa. Hollenbaugh nimeää sen ’the uses and gratifications’ –näkökulmaksi (U&G).
Tämän tutkimuksen kolme tutkimuskysymystä olivat:
1.Mitä syitä tai motiiveja ihmisillä on blogata henkilökohtaisesta elämästään?
2.Mitkä ominaisuudet (ikä, sukupuoli, yksinäisyys, avoimmuus) tukevat niitä motiiveja, miksi pidetään henkilökohtaista blogia.
3.Kuinka kaksi edellä mainittua seikkaa (motiivit ja henk. koht. ominaisuudet) vaikuttavat blogin ylläpidon aktiivisuuteen.
Vastauksia etsittiin edellisessäkin tutkimuksessa hyödynnetyn online kyselyn avulla. Kyselyn tulokset kuvasivat melko suoraan koko tutkimuksen tuloksia.
Qian ja Scottin tutkimus Anonymity and Self-closure on weblogs etsi vastauksia asettamiinsa tutkimuskysymyksiin hyvin samalla tavalla kuin Hollenbaughkin, eli onlien kyselyllä. Qian ja Scottin tutkimuskysymyksiä olivat:
1.Näkyvän anonymiteetin (esim. onko käyttäjästä kuva) ja henkilökohtaisten paljastusten suhde?
2.Diskurssiivinen anonymiteetin ja paljastusten suhde?
3.Kuinka erilaiset kohderyhmät suhtautuvat erilaiseen anonymiteettiin ja paljastuksiin blogeissa?
4.Missä määrin bloggaajat murehtivat tekstiensä negatiivisista vaikutuksista? Onko tiukka anonymiteetin säilyttäminen ratkaisu tähän ongelmaan?
Myös tässäkin tutkimuksessa kysymyksiin etsittiin vastausta Internetissä toteutetun kyselyn avulla. Kunkin kolmen tutkimuksen menetelmä oli hyvin samankaltainen. Kyselytutkimus, jossa vastausvaihtoehdot ovat valmiina, antaa toki melko yksiselitteisen tuloksen, ja tuloksista on mahdollisuus muodostaa selkeitä lukuja siitä, miten paljon mitäkin vaihtoehtoa kannatetaan. Mietin kuitenkin, että tällaisesta toteutuksesta huolimatta kussakin tutkimuksessa olisi voitu valita muutama bloggaaja henkilökohtaisempaan haastatteluun, jolloin asiaan olisi voinut saada tiukemmin yksittäisen ihmisen kokemuksiin pohjautuvaa näkökulmaa. Kenties haastattelun avulla tutkimuksen tueksi olisi löytynyt joitain seikkoja, joita tutkija ei alun perin tullut edes ajatelleeksi.
Kaksi muuta käsittelemääni ja esittelemääni tutkimusta osoittautuivatkin lähinnä lähdekirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen pohjautuviksi artikkeleiksi, joten niiden menetelmän tarkastelu jäi yhtä laihaksi kuin aineistonkin.
Olen samaa mieltä kanssasi tutkimusmenetelmistä. Vaikkakin online kysely on varmastikin helpoin ja huokein tapa lähetyä bloggaajia, antaisi tutkimukseen täysin uuden pohjan, jos haastattelisi muutamaa bloggaajaa henk.koht. Syitä kirjoittaa blogia on varmasti yhtä monta kuin bloggaajiakin ja vaikka kyselyillä saataisiin ympäripyöreitä yleistyksiä motiiveista ja henk-koht. ominaisuuksista, ei kukaan tutkimuksen tekijä voi laittaa valmiiseen kyselyyn sellaisia valmis monivalintakysymyksiä, joilla saa perimmäisen käsityksen bloggaajien todellisista motiiveista.
VastaaPoistaVoi siis pohtia, että antaako muutaman bloggaajan perinpohjainen haastattelu vai anonyymi online kysely enemmän analysoitavaa tietoa bloggareista.