Kun puhutaan naisista ja bloggaamisesta, ei voida unohtaa muotiblogeja. Niin hömpältä kuin ne monen mielestä kuulostavatkin, ovat nuoret muotibloggaajanaiset nousseet ryminällä suurten muotivaikuttajien joukkoon.
Extremein esimerkki on nykyisin 15-vuotias Tavi Gevinson, joka nousi bloginsa ansiosta kuuluisuuteen jo 11-vuotiaana ja on sittemmin nähty valokuvissa muun muassa muotimoguli Karl Lagerfeldin kainalossa. Fashiontoast-blogin kirjoittaja Rumi on niinikään vakiovieras amerikkalaisten muotinäytösten eturivissä.
Läheisin esimerkki lienee kuitenkin länsinaapurin Elin Kling, joka on muutamassa vuodessa noussut maalaistytöstä kestojulkkikseksi. Kling on muun muassa osallistunut Ruotsin Let's Dance -tosi-tv-ohjelmaan, suunnitellut yhteistyömalliston H&M:lle ja päässyt päätoimittajaksi Style By -lehteen.
Kyllähän nuo Suomenkin muotibloggaajat (lähinnä tarkoitan Indiedaysin tyttöjä) ovat saaneet työmahdollisuuksia ja muita tarjouksia blogiensa takia, joskaan suosio ja menestys eivät ole läheskään niin suuressa mittakaavassa meillä kuin esim. naapurimaassa. Indiedaysin bloggaajatyttöjä haastatellaan radiossa, heistä voi lukea naistenlehdistä, he pääsevät erilaisiin muotitapahtumiin, showroomeille jne. ja he pääsevät stailaamaan esim. tv-juontajaa... Tässä jotain esimerkkejä näin yleisesti, mitä minulle tuli mieleen. Joten vaikka muotiblogin pitäminen olisikin hömppää, se voi avata monia mahdollisuuksia muodin ja median saralta niin työ- kuin huvimuodossa.
VastaaPoistaNykyään muotiblogeja on niin valtavasti, että niistä on todella vaikea valita se kiinnostavin. Kuitenkin mielestäni kiinnostavimpia muotiblogeja ovat ne tavallisten ihmisten kirjoittamat blogit, joista huokuu aito kiinnostus aiheeseen. Jotenkin ärsyttää, kun julkkikset ovat myös ryhtyneet pitämään kaikenkarvaisia muoti- ja lifestyle-blogeja, jotka ovat usein sisällöltään varsin keskinkertaisia tai jopa huonoja. Hiljattain käväisin tutustumassa uteliaisuuttani eräänkin julkisuuden henkilön blogiin, joka oli täynnä netistä napattuja kuvia ja teksteissä luki sitten jotain ”tää on magee” -henkistä. Kaikki kunnia vaan niille ”taviksille” jotka jaksavat nähdä vaivaa tuottaessaan blogiinsa sisältöä hienojen valokuvien ja omaperäisten postaustensa muodossa.
VastaaPoistaEveliina: Näin on. Juuri viime viikon perjantain (HeSarin) Nyt-liitteessä oli juttu suomalaisesta muotibloggaaja-MouMousta ja kaikesta ilmaiskrääsästä, kutsusta sun muista, joita hänelle blogin myötä satelee. Ainakin vielä kaikki on kuitenkin aika pientä verrattuna juuri Jenkkien tai vaikka Ruotsinkin tilanteeseen. Ja oma mielipiteeni on kyllä se, että monet näistä Indiedays-blogittarista on suosittuja ainoastaan sen vuoksi, että he perustivat bloginsa hyvin aikaisessa vaiheessa ja saivat sen vuoksi valtavan määrän seuraajia. Mitään erityisen tyylikkäitä tai omaperäisiä pukeutujia saati kirjoittajia neidot eivät nimittäin mielestäni ole. IMHO Suomesta löytyy valtavasti heidän tuotoksiaan parempia muoti-/tyyliblogeja.
VastaaPoistaMeniina: Olen samaa mieltä kanssasi. Blogin perustaminen on tehty vähän liiankin helpoksi, joten kun kaikilla on bloggaamiseen mahdollisuus, lisääntyy myös roskan määrä eksponentiaalisesti. Julkkisten blogit on perustettu monesti vain euronkuvat silmissä, ei niinkään intohimosta aiheeseen. Siinähän se bloggaajan veri punnitaankin, kun nähdään, kuka jaksaa blogata aktiivisesti vielä vaikka puolenkin vuoden saati parin, kolmen vuoden jälkeen.
Tämä muotiblogaaminen on mielenkiintoinen alue, ihan vaan siksi, että koskaan ei voi tietää mistä tulee seuraava yltiösuosittu muotiblogi. Tähän ei riitä, että on julkkis, vaan se voi olla myös tavallinen Taatelin Tallaaja, jolla on ajatusta ja näkemystä, eli särmää.
VastaaPoistaPelkät mainokset, julkkikset ja tasapaksut kirjoitukset eivät ole se juttu,
vaan aito ajateltu sisältö.
Muotiblogien kanssa menisi varmaan hyvin samaan syssyyn kosmetiikkablogit. Lueskelen itse säännöllisesti vain yhtä, mutta tuotesuosituksia etsiskellessä saatan lukea muitakin. Oma suosikkini on Ostolakossa-niminen blogi, jonka alkuperäisenä ideana oli pidättäytyä kosmetiikan ostamisesta siten, että jos jotain vastaavaa tuotetta on jo omassa varastossa, uutta ei saa ostaa. Kaikki ostokset ovat vain siis aitoon tarpeeseen.
VastaaPoistaLuin itsekin tuon Sallan mainitseman lehtijutun ja aiheesta on ollut keskustelua myös lukemissani blogeissa. Monista blogeista ei aina tiedä, mitkä tuotteet bloggari on esimerkiksi saanut ilmaiseksi, toisista taas sponssarit huomaa mainoksista tai muuten mainosmaisesta ilmeestä. Toisaalta pidän piilomainintaa vähintäänkin eettisesti arveluttavana, mutta toisaalta ei pidä ajatella, että ihmiset on täysin typeriä tai mille tahansa vaikutukselle alttiita. Loppukädessä vastuu kulutusvalinnoista on ihmisellä itsellään.